Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on muiden kasvihuonekaasujen ohella keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen hiilidioksidipäästöt koostuvat useista eri päästölähteistä, joista rakennusten energiankulutus on edelleen merkittävässä roolissa. Motivan vuoden 2022 arvion mukaan rakennusten energiankäytöstä syntyy 30 % Suomen energianloppukäytön kasvihuonekaasupäästöistä.  Luku on merkittävä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on siis tärkeää keskittyä muiden toimien ohella rakennusten energiatehokkuuteen. Energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt kulkevat käsi kädessä. Kun energiaa säästetään, myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Vanhojen taloyhtiöiden energiansäästöinvestoinnit siis usein sekä vähentävät asumisen hiilidioksidipäästöjä että saattavat tuoda huomattavia energiakustannussäästöjä ja olla taloudellisesti hyvinkin kannattavia. Yrityksemme tekeekin energiakonsultointia ja energiatehokkuusselvityksiä, joiden tarkoituksena on löytää taloyhtiöille taloudellisesti houkuttelevat keinot vähentää vuotuisia energiakustannuksia.

Mitkä ovat ympäristön kannalta suositeltavia lämmitysmuotoja?

Ympäristön kannalta suositeltavia lämmitysmuotoja ovat sellaiset lämmitystavat, joiden energialähteenä toimii vähäpäästöinen energiamuoto, hukkaenergia käytössä on mahdollisimman pieni ja hyötysuhde mahdollisimman suuri. Suomen ympäristökeskus ylläpitää ja kehittää päästötietokantaa, jossa energiamuotojen tuotantopäästöjen kehitystä on arvioitu pitkälle tulevaisuuteen. Päästötietokannassa ilmastovaikutuksiltaan haitallisimmaksi on arvioitu fossiiliset polttoaineet, joiden ilmastoalämmittävä vaikutus on 0,306 kgCO2e/kWh. Eli yhden kilowattitunnin tuottaminen synnyttää hiilidioksidipäästöjä tai siihen verrattavia kasvihuonekaasuja määrän, joka ilmastovaikutuksiltaan vastaa 306 grammaa hiilidioksidia. Biopolttoaineet on arvioitu huomattavasti ilmastoystävällisemmiksi lämmitysenergian muodoiksi ja niiden päästöiksi on arvioitu 0,027 kgCO2e/kWh.

Usein punnittavina lämmitysenergian vaihtoehtoisina energiamuotoina ovat kuitenkin sähkö ja kaukolämpö. Päästötietokannassa on vielä vuoden 2020 osalta kaukolämpö (0,147 kgCO2e/kWh) arvioitu hivenen sähköä (0,153 kgCO2e/kWh) ilmastoystävällisemmäksi. Vuoteen 2030 mennessä tilanteen on kuitenkin ennustettu kehittyneen siihen suuntaan, että kaukolämmön päästöt olisivat 0,114 kgCO2e/kWh ja sähkön vain 0,089 kgCO2e/kWh.

Ympäristöystävällisimpinä lämmitysmuotoina tai järjestelminä voidaankin ilmastopäästöjen kannalta pitää erilaisia lämpöpumppujärjestelmiä. Ilmalämpöpumput, ilmavesilämpöpumput ja maalämpöpumput pystyvät siirtämään ilmasta tai maaperästä lämpöenergiaa rakennuksen käyttöön hyvin pienillä sähkönkulutuslukemilla. Kylmäaineiden olomuodonmuutosta hyödyntämällä, lämpöpumpuilla voidaan tuottaa yhdellä kilowattitunnilla sähköä jopa yli neljä kilowattituntia lämpöenergiaa rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Tällöin ilmastopäästötkin putoavat yhteen neljäsosaan verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.