Energiaselvitys on uudisrakennuksen rakennuslupaa ja jo olemassa olevissa rakennuksissa laajamittaista korjausta varten tarvittava asiakirjakokonaisuus. Energiaselvityksen sisältö vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä uudisrakennus vai laajamittainen korjaus jo olemassa olevalle rakennukselle. Vaihtelua energiaselvityksen sisällössä on myös rakennuksen käyttötarkoitusluokasta riippuen. Laajimmillaan se sisältää E-lukulaskelman, energiatodistuksen, kesäajan lämpötilatarkastelun ja lämpöhäviöiden tasauslaskelman. Lain vaatimia asiakirjoja varten tehtävä energialaskelma toimii usein hyvänä pohjana kattavammille yrityksemme tekemille energiatehokkuusselvityksille, jolloin näiden tilaaminen yhdessä tuo kustannussäästöjä energiakonsultointiin. Energiatehokkuusselvityksessä tutkimme millä ratkaisuilla taloyhtiö tai kohteen omistaja voisi saada aikaan säästöjä energiakustannuksissa. Energiatehokkuusselvityksistä on kerrottu tarkemmin tämän artikkelin lopussa.

Energiaselvityksen hinta

Energiaselvityksen hinta riippuu kohteen käyttötarkoitusluokasta, saatavilla olevista lähtötiedoista ja siitä onko kyseessä uudisrakennus vai jo olemassa olevan rakennuksen laajamittainen korjaushanke.

• Asuinkerrostalon energiaselvitys tapauskohtaisesti alkaen 1099 €, sisältää ALV.
• Rivitalon energiaselvitys tapauskohtaisesti
• Omakotitalon energiaselvitys tapauskohtaisesti
• Korjausrakentamisen energiaselvitys tapauskohtaisesti
• Toimitilan energiaselvitys tapauskohtaisesti alkaen 1099 €, sisältää ALV.
• Muut energiaselvitykset tapauskohtaisesti

Energiaselvityksen sisältö

Vähimmillään energiaselvitys sisältää keskeiset E-luvun laskennan lähtötiedot ja tulokset, lämpöhäviöiden määräysten mukaisuuden osoittamisen sekä rakenteellisen energiatehokkuuden määräystenmukaisuuden osoittamisen. Useissa tapauksissa vaaditaan kuitenkin energiatodistus (johon E-lukulaskelma sisältyy), kesäajan lämpötilatarkastelu ja lämpöhäviöiden tasauslaskelma.

Energiaselvityksen sisältö laajimmillaan

Energiatodistus

Energiatodistus on dokumentti E-luvun laskennassa käytetyistä lähtötiedoista ja siinä esitetään myös E-luvun laskennan tulokset, eli E-luku. Energiatodistukseen kirjataan laskentaan vaikuttavat tiedot esimerkiksi seinien lämmönjohtavuudesta, ilmanvaihtojärjestelmän sähkön kulutuksesta, kohteessa tuotettavasta omavaraisenergiasta, lämmitysjärjestelmästä ja useasta muusta ostoenergiankulutukseen vaikuttavasta asiasta.

E-luku

E-luku on energiatehokkuusluku, jonka laskemissäännöt on määrätty laissa ja asetuksissa. Niissä tapauksissa, joissa vaaditaan energiatodistus, E-luku esitetään energiatodistuksessa. Muissa tapauksissa E-luku esitetään erillisenä tietona. E-luvun yksikkö on kWhE/m2a ja se ilmaisee kuinka paljon energiamuodoilla painotettua ostoenergiaa rakennus kuluttaa pinta-alaansa kohden vuodessa.

Kesäajan lämpötilatarkastelu

Energiaselvityksen kesäajan lämpötilatarkastelussa tulee osoittaa, etteivät tilat lämpene haitallisesti kesäaikana. Tarkastelu on teoreettinen ja laskennassa käytetään pääosin samoja laskennan lähtöarvoja kuin E-luvun laskennassa. Ilmavirtojen osalta laskennallista kesäajan huonelämpötilaa laskiessa simulointi tehdään kuitenkin suunnitelluilla ilmavirroilla, toisin kuin E-luvun laskennassa, jossa käytössä ovat standardiarvot.

Laki ja asetukset määräävät, ettei astetunteja saa kertyä tietyissä tiloissa (esim. asuinhuoneissa) 150 astetuntia enempää aikavälillä 1.6 – 31.8. Esimerkiksi asuinkerrostaloille jäähdytysraja on 27 celsius-astetta ja astetunteja aletaan laskemaan kun lämpötila ylittää jäähdytysrajan. Jos yhden tunnin ajan tilan lämpötila on 28 astetta, niin astetunteja kertyy 1 kpl. Jos tilan lämpötila on 29 astetta yhden tunnin ajan, astetunteja kertyy 2 kpl tai jos tilan lämpötila on 28 asetta kahden tunnin ajan, niin astetunteja kertyy silloinkin 2 kpl. Astetunnit saadaan siis kertomalla jäähdytysrajan ylitys (°C) ajalla (h). Jäähdytysraja riippuu rakennuksen käyttötarkoitusluokasta.

Kaikille rakennustyypeille ei vaadita kesäajan lämpötilatarkastelua. Esimerkiksi pientaloilta ei tarkastelua vaadita.

Lämpöhäviöiden tasauslaskelma

Lämpöhäviöiden tasaus(laskelma) on laskennallinen menettelytapa lämpöhäviölle asetetun vaatimuksen täyttämiseksi. Rakennuksille on asetettu rajat sille kuinka paljon lämpöhäviöitä suurimmillaan saa olla. Jos jonkin osatekijän (esim. vuotoilma) vertailulämpöhäviö ylittyy – sitä on kompensoitava toisaalla (esim. ilmanvaihdossa).

Tasauslaskin asettaa vaatimuksia myös esimerkiksi ikkunoiden pinta-alalle suhteessa rakennusvaippaan sekä määrää koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenoton minimivuosihyötysuhteen.

Energiatehokkuusselvitys taloyhtiöille ja muille asiakkaille

Energiatehokkuusselvityksessä selvitämme millaisia taloudellisesti kannattavia energiatehokkuusinvestointeja kohteessa kannattaisi tehdä. Eri kohteisiin sopivat eri energiatehokkuusinvestoinnit ja eri kohteissa niistä saatavat hyödyt ovat suuruudeltaan erilaisia. Johonkin kohteeseen maalämpöjärjestelmä voi olla oiva ratkaisu, toiseen ilmavesilämpöpumppu ja kolmanteen esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu. Myös pienemmät energiatehokkuusratkaisut kuten aurinkosähköpaneelit voivat tulla kyseeseen itsenäisesti tai lämpöpumppujärjestelmän kanssa yhdessä asennettuna. Hyvänä sivutuotteena energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen vähentyminen tapahtuu useimmissa tapauksissa samalla kun energiatehokkuuteen investoidaan.

Tuotamme asiakkaalle selkokielistä tietoa siitä, mitä energiatehokkuusinvestointimahdollisuuksia kohteessa on ja arvioimme niiden taloudellista kannattavuutta. Ydintoimintaamme ovat rakennusten energiatehokkuusselvitykset ja kilpailuvalttinamme ovat laatu ja kustannustehokkuus.

Kuvitteellisen kohteen kustannusten kertymät eri energiatehokkuusratkaisuilla